Avainsana: javascript

Kokemuksia koodileiriltä 2018 koodiopen silmin

Kokemuksia koodileiriltä 2018 koodiopen silmin

Nyt kesäloman aikana on kiva tunnelmoida juhannuksen jälkeisin viikon koodileiriä…
Loistava paikka koodileirille oli Raudaskylän Kristillinen Opisto taas tänä vuonna. Koodileirin aikana oli meneillään myös nuorten pop-rock musiikki leiri ja sirkuskurssit, joten nuorta porukkaa liikkui alueella paljon. Kokit tekivät erinomaista ruokaa ja vapaa-ajan tila oli loistavasti järjestetty.  Tänä vuonna Opisto oli järjestänyt vapaa-ajan tilan Kirjaastoonsa, ja se oli lasten suosikkipaikka. Tilasta löytyi mm. biljardi, piano, jalkispeli ja pleikka – unohtamatta loistavia löhösohvia! 

   

Leiriläiset olivat  iältään 10-13 vuotiaita. Leirillä koodattiin tietokoneella ja ilman. Lisäksi ulkoiltiin Parkour-alueella ja oleskeltiin Opiston pihapiirissä. Osa oli koodaillut aiemminkin jotain, mutta osa ei ollut koodannut mitään.  Intoa tehtäviin tuntui  riittävän. Leiri oli kaksipäiväinen (2x6h) – silti ryhmäytyminen tapahtui nopeasti jo ekan päivän aikana. Kavereita löytyi kaikillle!



Leirin ohjelma sisälsi ekana päivänä ohjelmoinnin alkeita ja visuaalista ohjelmointia. Toisena päivänä päästiin kokeilemaan Javascriptin kirjoittamista Codecombat- tehtävässä, ja koodaamaan omaa älypuhelinta MIT app inventorilla. Suosikki tehtävä oli juurikin Codecombat, josta yksi leiriläinen (jolla oli jo koodauskokemusta aiemmin) totesi: ”Nyt tajusin millaista tää koodaus oikeasti on!”
Codecombathan on hyvin pelillinen ympäristö, joka sisältää ilmaisversiossakin parikymmentä eri tasoa, joissa koodataan kirjoittamalla javascriptiä ja edetään vaikeustasolta toiselle. Käyttäjä oppii ohjelmoinnin perusrakenteita: lause, ehtolause, silmukka, muuttuja, funktio. Oli uskomatonta seurata, miten leiriläiset etenenivät tehtävissä ja oppivat kirjoittamaan koodilla aika vaativiakin tehtäviä. Ja se yhteistyö leiriläisten kesken – IHANAA – kaveria neuvottiin tehtävissä eteenpäin ihan oma-aloitteisesti!

  

Koodiopena tämä Opiston leiri on minulle vuoden kohokohtia (jo kolmas vuosi), koska joka vuosi saa oppia lasten koodamisesta jotain uutta ja nähdä lasten innon. Tänä vuonna parasta oli nähdä miten helposti lapset oppivat myös koodin kirjoittamisen, kun ympäristö on hyvä.  Aiemmin leireilläni oli pääasiassa koodattu visuaalisissa ympäristöissä. Tämän kesän kokemuksen mukaan Codecombat on innostava, ja tulen käyttämään sitä toistekin! Muistanhan omasta nuoruudestani 1990-luvulla, kun silmukan koodaamista opettelin… kyllä se oli paljon haastavampaa ymmärtää silloisilla ohjelmointityökaluilla, kuin mitä nykypäivän työkalut tarjoavat!

HYVÄÄ KESÄN JATKOA SINULLE LUKIJANI.
Nyt vähän huilataan, että jaksetaan koodata syksyllä 🙂

Koodareitten suosimat ohjelmointikielet – mitä kieliä yritykset käyttävät ?

Kouluissa mietitään millaisia ohjelmointikieliä oppilaille tarjottaisiin. Olisi hyvä tiedostaa myös yritysmaailman näkemys tähän. Koulujen olisi järkevää tarjota oppilaille sellaisia ohjelmointikieliä, joilla on tulevaisuutta , ja joita käytetään maailmalla paljon.

Suomesta 101 yritystä vastasi it-markkinasta kyselyyn, jossa selvitettiin mm. suosituinta ohjelmointikieltä. Juttu löytyy kokonaisuudessaa tästä linkistä
(https://www.itewiki.fi/blog/2017/05/kaytetyimmat-ohjelmistokehityskielet-ohjelmointikehykset-ja-julkaisujarjestelmat-suomessa/), 

  1. Javascript
  2. PHP
  3. Java
  4. Python
  5. C#
  6. C++
  7. C

Javascript ja PHP erottuvat koodareiden laajimmin hallitsemina kehityskielinä. Etenkin Javascipt on nostanut profiiliaan viime vuosina, vaikka sitä pidettiin vielä 15 vuotta sitten ihan leikkikaluna. Yhteistä näillä on se, että ne ovat helpohkoja oppia, vaikka ihan ensimmäisenä kielenä. Molemmilla pystyy kuitenkin koodaamaan vaativiakin sovelluksia esim. verkkokauppoja tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Noin 90 % markkinassa toimivista yrityksistä omaa Javascript-osaamista ja noin 80% tuntee PHP-kehityksen.

Voisi heittää ilmaan arvauksen, ettei Javascriptin ja PHP:n oppiminen ainakaan hukkaan mene, vaikka suosio laskisikin tulevina vuosina. Otetaanpa  esimerksi 80-luvun hitti Cobol. Sillä on tehty aikanaan paljon mm. pankkijärjestelmiä, joita käytössä edelleen. Eli se ei ole kadonnu mihinkään. Nyt vain on tilanne, ettei Cobol-osaajia tahdo löytyä. Palkat kipuavat pilviin!

Lapset opiskelevat jatkossa ”koodausta” alaluokilta lähtien käyttäen helppoja graafisin oppimisympäristöjä, kuten Scratch, code.org ja code.org. Näitä tarvitaan, että koodaus tulee tutuksi riittävän helpolla tasolla. Nämä ympäristöt antavat käsityksen siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa ja mitä varten sitä tehdään. Mutta miksi eivät isommat eli yläkoululaiset opiskelisi suoraan sellaista kieltä, jota voi joskus jatko-opinnoissa tai työelämässä tarvita?
Javascript, PHP tai Python ovat ns. scriptikieliä, ja niillekin on luottu helppoja oppimisympäristöjä. Näitä kannattaa koulujen harkita.

Tässä yksi esimerkki matalan kynnyksen oppimisympäristöstä Javascriptiin:
https://code.org/educate/applab
Ja tässä pythoniin:
http://www.teromakotero.fi/python-klubi/

Vähemmän tavaraa, enemmän elämyksiä
Elämyslahjat.fi