Yritetäänkö ohjelmointia opettaa alakoulussa liian vaikeasti ?

Artikkelin kirjoittaja on opetellut ohjelmointia yli 20 vuotta, ja haasteet ohjelmoinnin parissa kiinnostavat edelleen.

Vastaani tuli netissä tämä sivusto MAOL-ohjelmointimateriaali, jota tuottaa Koodaus- ja ohjelmointi matematiikan opetuksessa- hanke 2016-2017 

Mietin yritetäänkö hankkeen määrittämissä tehtävissä lähteä liikkeelle liian vaikeista asioista? Opettamaan liian pienille erilaisten ohjelmointityökalujen käyttöä?
Koska eihän OPS2016 tavoite ole tehdä kaikista koodareita, jotka osaisivat ohjelmia kirjoittaa. Vaan lasten tulisi ymmärtää mihin koodausta tarvitaan ja mihin sillä voi vaikuttaa.

Taustalla kritiikissäni on osallistumiseni Rauskin koodikoulu- hankkeeseen 2015-2016, jossa opetettiin lapsille koodauksen alkeita ja kehitettiin materiaalia koodauksen opettamiseen.  Tässä hankkeessa  kokeiltiin, millä tavalla lapset saataisiin innostumaan ohjelmoinnista. Ei sitä, että miten koodaus liitettäisin matematiikan opetukseen.  Hankkeen jälkeen tehtiin kysely koodikouluun osallistuneille oppilaille (=130 oppilasta 1.-6. luokilta). Kyselyn tuloksista ilmeni, että yli 90% osallistuneista oli innokkaita jatkamaan ohjelmoinnin opiskelua samaan tyyliin.

On rajallinen määrä  minkä verran oppitunteja voi kuullakin vuosiluokalla ohjelmointiin käyttää. MAOL-ohjelmointimateriaali lähtee liikkeelle suoraan Sratch- ohjelmoinnista.  Onko se hyvä, mielestäni ei. Miksi?

Mielestäni ja omasta kokemuksesta lähtien ei eka-tokaluokkalainen vielä voi ymmärtää yhteyttä siihen, että oppimalla ”pelaamaan” scratchJr- ohjelmalla olisi jotain tekemistä tietokoneen käyttäytymisen kanssa, puhumattakaan siitä, että hän ymmärtäisi mihin ohjelmoinnin perusrakenteita tarvitaan ohjelmoitaessa (=näitähän scratch opettaa). Helpomminkin päästää alkuun ohjelmoinnin alkeiden opettelussa ja vieläpä ilman tietokoneita. Jos halutaan, että mielenkiinto koodaukseen säilyy yläkouluun asti, niin kannattaa muistaa OHJELMOINTI <> SCRATCH, ja käyttää alimmilla luokilla koodauksen tunteja muunlaiseenkin, kuin Scratch tekemiseen.

Seuraavassa on esimerkkejä miten päästäisiin ilman tietokoneita alkuun. Nämä perusasiat tulisi käydä kaikkien ohjelmointia aloittavien lasten läpi:

1.Oppitunti – Mitä ohjelmointi on?
Tietokone on tyhmä. Se tarvii ohjelmoimalla tehdyn ohjelman osatakseen toimia.
Kauko-ohjattavan lelun avulla havainnollistetaan mitä ohjelmointi on = Käskyjen antamista tietokoneella. Tunnilla ei tarvita tietokonetta.

2.Oppitunti – Opetellaan käskyjen antamista
Koska ohjelmointi on käskyjen antamista tietokoneelle, niin nyt ohjataan ihmisrobottia käskyillä. Opitaan muodostamaan ohjelmia eli tekemään käskyjonoja. Ei tarvita tietokoneita.

3.Oppitunti – Ongelman ratkaisu ja käskyjonot
Lautapelin esim. Robogem avulla muodostetaan käskyjonoja ja ratkotaan ongelmia. Opitaan ohjelmoinnin sanostoa. Ei tarvita tietokoneita.

4.Oppitunti – Mikä on algoritmi
Tutustutaan käsitteeseen algoritmi yksinkertaisten tietokoneettomien tehtävien avulla. Koodaus tarkoittaa algoritmien tekemistä. Ei tarvita tietokoneita.

5.Oppitunti – Robotit ohjelmoinnin opetuksessa
Robotteja voi käyttää apuna havainnollistamassa sitä, mitä ohjelmointi on.
Löytyy yksinkertaisia robotteja, joiden ohjelmointiin ei tarvita vielä tietokoneita.

OPS2016 tavoitteett 1.-6. luokille tästä, ja vinkkejä tehtäviin.

OPINAIKA- oppimisympäristöön on tulossa koodauksen opettamiseen materiaalia, jolla voi aloittaa alkeista ilman tietokonetta. Eli alkuun pääsee myös sellaiset koulut, joissa laitepula esteenä ohjelmoinnin opettelulle.

 

Roboshopista löydät lelut lapsille ja aikuisille!
Käy tutustumassa laajaan valikoimaan.

Tule oppimaan ohjelmoinnin perusteita Raudaskylälle 21.-22.3.2018 – Opit koodaamaan älypuhelimeesi oman ohjelman

Datasepän koodikoulu ja Raudaskylän Kristillinen Opisto järjestävät koodauskurssin, jossa opitaan ohjelmoinnin alkeita ja otetaan ensiaskelia mobiiliohjelmoinnin maailmaan. Koulutus järjestetään työpajatyyppisenä, jolloin sisällössä on hiukan teoriaa ja paljon omaa tekemistä. Työpajat sopivat hyvin ohjelmoinnin opiskeluun, koska ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä. Mukaan kurssille voi tulla täysi-ikäiset, tai aikuinen ja nuori yhdessä. On hyvä, jos ohjelmointi visuaalisessa ympäristössä (esim. Scratch) on tuttua, mutta tämä ei ole pakollinen vaatimus. Kertaamme ohjelmoinnin alkeet aluksi, joten mukaan voi tulla hyvin vähäiselläkin kokemuksella ohjelmoinnista.

Miksi koulutus järjestetään nyt?

  • Ohjelmointi on ympärillämme joka paikassa, ja siitä puhutaan paljon tiedotusvälineissä.
  • Ohjelmointi on tullut mukaan peruskoulujen opetussuunnitelmiin, joten sitä on hyvä tarjota myös aikuisille.
  • Aikuisten ohjelmointikurssia on toivottu (=Kalajokilaakson alueella ainakin).

Kohderyhmä:

Aikuisille, vanhemmille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Sitova ilmoittautuminen ja lisätiedot:

Ilmoittaudu 11.3.2018 mennessä nettihakulinkin kautta.
http://www.rko.fi/taydennyskoulutus/kurssit/koodaus_mobiili/

Koodauksen tunnit peruskoulussa – Mistä tuntisuunnitelmat koko vuodelle?

Olen seuraillut 2014 vuodestä lähtien koodauksen opetuksen rantautumista peruskouluihin Suomessa. Opetussuunnitelma määrittää 2016 syksystä lähtien tasot, jotka ohjelmoinnista tulisi saavuttaa eri luokka-asteilla. Mutta selkeää materiaalia (=kirjoja, nettisivustoa) näiden tavoitteiden saavuttamiseen en vielä ole nähnyt Suomessa. Koulutusta ohjelmoinnin opetukseen on kyllä saatavissa, mutta jääkö silti liikaa koulun tai yksittäisen luokanopettajan vastuulle, että miten loppupeleissä ohjelmointia tietyssä koulussa opetetaan. Ja sehän johtaisi siihen, että oppilaiden kannalta kaikki eivät saavuta lähellekään samaa tasoa…

Maailmalta tälläinen hyvä kokonaisvaltainen materiaali tietojenkäsittelyn opettamiseen löytyy.  Code.org yhteisö on tuottanut materiaalia, jonka avulla voi opettaa tietojenkäsittelyn perusteita varhaiskasvatusikäisistä lukiolaisiin asti. Materiaalin käyttäminen ei edellytä opettajalta erityistietämystä tietotekniikasta. Ohjelmointi ei ole erillinen kokonaisuus, vaan se on osa kokonaisuuttaa ComputerScience. Ja näinhän se on koodarin näkökulmastakin katsoen, että on tiedettävä perusasioita tietotekniikasta, jotta voi ymmärtää ohjelmointia!

Tästä löytyy mm. video, jossa kerrotaan millaista materiaalia löytyy mm. peruskouluikäisille. KS. https://code.org/educate/curriculum/elementary-school

Code.org- sivustolta löytyy sähköistä ilmaista tietoa sisältäen tuntisuunnitelmat ja oppaat opettajille. Opettaja voisi ottaa materiaalista koko lukuvuoden kestävän suunnitelman ja edetä sen mukaan. Tai koko alakoulun tai yläkoulun kestävän suunnitelman. Tieto on pääosin englannin kielistä, joten se saattaa hidastaa käyttöönottoa. Materiaalit ovat moneen kertaan oppilailla testattuja ja ne ovat myös opettajien hyväksymiä. Kehittelyssä on ollut mukana monia monia asiantuntijoita tietotekniikan saralla. Ja materiaali kehittyy jatkuvasti, koska käynnissä on Pilotteja, joilla kehitystä tehdään.

 

Datasepän koodikoulun suunnitelmia vuodelle 2017

Datasepän koodikoulu julkaisee lähikuukausina KAHOOT-kyselynä testin:
Onko sinulla perustiedot koodauksesta?

Ja tietysti materiaalia, jonka avulla on mahdollista hankkia täydelliseen testitulokseen tarvittavat tiedot. Tarkoitus on tuottaa aiheesta sellainen tietopaketti, joka olisi jokaisen kansalaisen omaksuttavissa. Kannattaa Seurata!!

Kevät 2017:
Mediakerho Raudaskoskella jatkuu tammi-helmikuun.
Koodaustyöpaja alakoulun opettajille maaliskuussa.
Koodauksen alkeita aikuisille huhtikuussa.

Kesä 2017:
Koodileiri 10-13 vuotiaille Raudaskylän Opistolla kesäkuussa.
Koodileiri 7-9 vuotiaille Raudaskylän Opistolla kesäkuussa.

Ajankohdat ja sisällöt tarkentuvat kevään edetessä, ja ne kerrotaan tällä sivustolla!