Yritetäänkö ohjelmointia opettaa alakoulussa liian vaikeasti ?

Artikkelin kirjoittaja on opetellut ohjelmointia yli 20 vuotta, ja haasteet ohjelmoinnin parissa kiinnostavat edelleen.

Vastaani tuli netissä tämä sivusto MAOL-ohjelmointimateriaali, jota tuottaa Koodaus- ja ohjelmointi matematiikan opetuksessa- hanke 2016-2017 

Mietin yritetäänkö hankkeen määrittämissä tehtävissä lähteä liikkeelle liian vaikeista asioista? Opettamaan liian pienille erilaisten ohjelmointityökalujen käyttöä?
Koska eihän OPS2016 tavoite ole tehdä kaikista koodareita, jotka osaisivat ohjelmia kirjoittaa. Vaan lasten tulisi ymmärtää mihin koodausta tarvitaan ja mihin sillä voi vaikuttaa.

Taustalla kritiikissäni on osallistumiseni Rauskin koodikoulu- hankkeeseen 2015-2016, jossa opetettiin lapsille koodauksen alkeita ja kehitettiin materiaalia koodauksen opettamiseen.  Tässä hankkeessa  kokeiltiin, millä tavalla lapset saataisiin innostumaan ohjelmoinnista. Ei sitä, että miten koodaus liitettäisin matematiikan opetukseen.  Hankkeen jälkeen tehtiin kysely koodikouluun osallistuneille oppilaille (=130 oppilasta 1.-6. luokilta). Kyselyn tuloksista ilmeni, että yli 90% osallistuneista oli innokkaita jatkamaan ohjelmoinnin opiskelua samaan tyyliin.

On rajallinen määrä  minkä verran oppitunteja voi kuullakin vuosiluokalla ohjelmointiin käyttää. MAOL-ohjelmointimateriaali lähtee liikkeelle suoraan Sratch- ohjelmoinnista.  Onko se hyvä, mielestäni ei. Miksi?

Mielestäni ja omasta kokemuksesta lähtien ei eka-tokaluokkalainen vielä voi ymmärtää yhteyttä siihen, että oppimalla ”pelaamaan” scratchJr- ohjelmalla olisi jotain tekemistä tietokoneen käyttäytymisen kanssa, puhumattakaan siitä, että hän ymmärtäisi mihin ohjelmoinnin perusrakenteita tarvitaan ohjelmoitaessa (=näitähän scratch opettaa). Helpomminkin päästää alkuun ohjelmoinnin alkeiden opettelussa ja vieläpä ilman tietokoneita. Jos halutaan, että mielenkiinto koodaukseen säilyy yläkouluun asti, niin kannattaa muistaa OHJELMOINTI <> SCRATCH, ja käyttää alimmilla luokilla koodauksen tunteja muunlaiseenkin, kuin Scratch tekemiseen.

Seuraavassa on esimerkkejä miten päästäisiin ilman tietokoneita alkuun. Nämä perusasiat tulisi käydä kaikkien ohjelmointia aloittavien lasten läpi:

1.Oppitunti – Mitä ohjelmointi on?
Tietokone on tyhmä. Se tarvii ohjelmoimalla tehdyn ohjelman osatakseen toimia.
Kauko-ohjattavan lelun avulla havainnollistetaan mitä ohjelmointi on = Käskyjen antamista tietokoneella. Tunnilla ei tarvita tietokonetta.

2.Oppitunti – Opetellaan käskyjen antamista
Koska ohjelmointi on käskyjen antamista tietokoneelle, niin nyt ohjataan ihmisrobottia käskyillä. Opitaan muodostamaan ohjelmia eli tekemään käskyjonoja. Ei tarvita tietokoneita.

3.Oppitunti – Ongelman ratkaisu ja käskyjonot
Lautapelin esim. Robogem avulla muodostetaan käskyjonoja ja ratkotaan ongelmia. Opitaan ohjelmoinnin sanostoa. Ei tarvita tietokoneita.

4.Oppitunti – Mikä on algoritmi
Tutustutaan käsitteeseen algoritmi yksinkertaisten tietokoneettomien tehtävien avulla. Koodaus tarkoittaa algoritmien tekemistä. Ei tarvita tietokoneita.

5.Oppitunti – Robotit ohjelmoinnin opetuksessa
Robotteja voi käyttää apuna havainnollistamassa sitä, mitä ohjelmointi on.
Löytyy yksinkertaisia robotteja, joiden ohjelmointiin ei tarvita vielä tietokoneita.

OPS2016 tavoitteett 1.-6. luokille tästä, ja vinkkejä tehtäviin.

OPINAIKA- oppimisympäristöön on tulossa koodauksen opettamiseen materiaalia, jolla voi aloittaa alkeista ilman tietokonetta. Eli alkuun pääsee myös sellaiset koulut, joissa laitepula esteenä ohjelmoinnin opettelulle.

 

Roboshopista löydät lelut lapsille ja aikuisille!
Käy tutustumassa laajaan valikoimaan.

Miksi tytöt eivät koodaa?

Olen koodaava nainen, ja olen viihtynyt alalla jo 20 vuotta. Siitä huolimatta en laske itseäni nörtiksi ollenkaan. Luonto ja ulkoilu on lähellä sydäntäni, en pelaa älypelejä saatikka, että tietokoneen osat ja laitteet, tai matematiikko hirveästi  kiinnostaisi minua. Minä haluaisin kovasti saada tyttöjä innostumaan ohjelmistoalalle, koska tiedän heistä moni tulisi siellä viihtymään. Vielä enemmän haluaisin heittää roskakoppaan stereotypia energiajuomaa nauttivasta laihasta nuoresta miehestä, joka on koodari nörtti ja kiinnostunut vain matematiikasta. Mietinnässä on minulla, kuten monella muullakin Suomen maassa tällä hetkellä, mitä asialle voisi tehdä. Netissä selatessani törmäsin tänään kivaan koodauksesta kertovaan artikkeliin, jonka haluan jakaa myös omille lukijoilleni. Artikkelin kirjoittaja on viestintäkouluttaja.

http://wau.fi/artikkelit/miksi-tytot-eivat-koodaa

Linkin artikkelista poimittuja pohdintoja:

Kun siis kysytään, miksi tytöt eivät koodaa, vastataan samalla kysymykseen. Tytöt eivät koodaa, koska koodaaminen ei ole vielä kaikkien oma juttu. Eikä tämä ole mitään feministipropagandaa, vaikka laiskempi niin saattaisi ajatella. Tämä on yleistysongelma. Luokitteluongelma. Erittelyongelma. Kiinnitämme epäoleellisiin ominaisuuksiin liikaa huomiota. Koodaamisen pitäisi olla kaikkia varten, kaikkien käytössä, kaikkien ymmärtämää. Myös niiden, jotka eivät sitä tee työkseen.

” Tytöt kasvatetaan tottelemaan, noudattamaan sääntöjä ja olemaan sievästi. Kiltti tyttö ei pyri kohti vaaraa, eikä kokematon lähde kokeilemaan ellei häntä siihen laiteta tai hänestä itsestään löytyy seikkailijageeni. Tytöille on annettava mahdollisuus ymmärtää koodaamista taiteen välineenä, rakennuspalikkana ja jonain muuna kuin passivoivana, sisältököyhänä tekemisenä joka ei kavereita kiinnosta”

”Jos minä olisin teknologiatalon johdossa …
…  perustaisin koodikoulun, johon kutsuisin kaikenlaisia ihmisiä. Nettivallankumouksellisina meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme. Mitä koodaaja saa aikaan ja mihin koodausta voi käyttää?”

Datasepän koodikoulu ei ole teknologiatalo (viittaan em. tekstiin), mutta pyrin tarjoamillani kerhoilla, leireillä ja kursseilla toteuttaa tätä kirjoittajan peräänkuuluttamaa: ” … meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme!”.
Tätä päämäärää kohti halusivat uskoakseni OPS2016 tekijätkin peruskoulun menevän koodauksessa. Lasten ja nuorten tulisi nähdä jo koulussa mihin kaikkeen koodauksella voi vaikuttaa eli miksi me koodaamme. Kaikista ei voi EIKÄ SAA tulla koodareita!

Mytrendyphone PUHELINTARVIKKEET

Jos Scratch koodausta alakoulussa, niin mitä koodata yläkoulussa – MIT App Inventor

Ohjelmointia opetetaan peruskoulussa jokaiselle luokalle jatkossa. Alakoulu aloittaa ohjelmoinnin alkeista, joissa oppimisympäristönä on yleisesti visuaaliset oppimisympäristöt Scratch, code.org, Bomberbot tms. Näillä ympäristöissä tulee visuaalinen ohjelmointi ja ohjelmoinnin perusrakenteet tutuiksi.

Kun alkeet hallussa, niin ainakin innokkaimmat halajavat kokeilla jotain uutta. Mitä luulette, kiinnoisiko oman sovelluksen koodaaminen älypuhelimeen yläkoululaisia?

Scratch alkeiden jälkeen koodaaminen MIT App Inventor- työkalulla tuntuu helpolta. App Inventor on selaimessa toimiva ilmainen visuaalien ympäristö, jossa käskyt ”raahataan” ohjelmaan, kuten Scratchissä. Oma älypuhelin voidaan liittää langattoman Wi-FI:n avulla voi toimimaan testiympäristönä, joka tarkoittaa, että voit kokeilla koodauksen tuloksia välittömästi puhelimestasi. Valmiin sovelluksen voi jakaa apk-pakettina myös muiden kavereiden puhelimiin … tai vaikka julkaista myytävä versio Play kauppaan. Hyvät tutoriaalit takaavat, että homma onnistuu!

Alkuun pääsyyn löytyy ohjeet täältä: http://appinventor.mit.edu/explore/

Suosittelen tutustumaan!
MIT App Invertor, jossa opiskelijat voivat oppia PELAAJAOPPIJANA, eli tämä ei vaadi opettajaltakaan syvällistä ohjelmoinnin tuntemusta. Mutta jos kuitenkin kaipaat koulutusta ohjelmoinnin alkeisiin ja ehkä MIT App Inventoriin, niin Datasepän koodikoulu järjestää sellaisen Maaliskuussa 2018 Ylivieskassa. Seuraa ilmoittelua!

Joulun koodausvälipala – viimeisen kouluviikon askareena

Joulu lähestyy uhkaavasti, ja joululomat ovat alkamassa kaikilla. Voi olla pientä levottomuutta jo rinnassa, ainakin peruskoululaisilla 🙂

Näin tänään tällaisen jouluisen koodaustehtävän ja haluan jakaa sen muillekin.
Tämän tekemistä varten tarvit nettiyhteydellä varustetun tietokoneen tai älylaitteen.  Tässä linkki sivustolle, jonka tarjoaa Google: https://goo.gl/Gy3SVL

Sivulta löytyy helppo jouluaiheinen koodaustehtävä, josta varmasti alakoululainenkin selviytyy. Lisäksi linkistä löytyy Joulupukin jäljitin- sovellus Android laitteelle – se saattaa kiinnostaa useita… Ja tietysti paljon muutakin jouluaiheista.

Tämän koodaustehtävän myötöä Datasepän koodikoulu toivottaa lukijoilleen
Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa !!

SimpleSitellä on helppoa ja nopeaa avata omat verkkosivut!

Ovatko tytöt huonompia koodauksessa, kuin pojat ? Eivät varmasti ole !!

Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Suomeen tarvittaisiin uusia ohjelmistoalan ammattilaisia eli ”koodareita” jopa 15 000 kpl vuonna 2020.
Isolta kuulostava luku, mutta varmasti totta, että ohjelmistoala työllistää yhä enemmän tulevina vuosina. Ja sekin on totta, että tytöt/naiset ovat vähemmistönä – ainakin vielä nyt.

Tässä alla on videopätkä, joka kertoo perustellusti  miksi tyttöjä ei kenties kiinnosta tietotekniikan ja ohjelmoinnin opiskelu. Lyhesti kerrottuna syyksi esitetään, että alan kulttuuri on miehille suunnattu. Alalla naisena 20 vuotta toimineena uskon, että totta puhuvat! Itse koen, että olen aina halunnut olla erilainen, kuin muut. Se on osasyy miksi hakeuduin alalle -tietysti muitakin syitä on. Mutta eiväthän kaikki halua olla erilaisia…

Jos haluamme ohjelmistoalalle enemmän naisia lähivuosina, niin kulttuuria tulisi alkaa muuttamaan. Suuntauksia tästä on nähtävänä, kun järjestetään koodaustapahtumia naisille ja tytöille suunnattuna. Siitä se lähtee!

Datasepän koodikoulu pyrkii myös omalta osaltaan edistämään tyttöjen ja naisten saamista lisää koodauksen pariin. Suunnitteilla on toimintaa naisille ja tytöille 🙂

Mutta näistä suunnitelmista lisää ensi vuoden 2018 puolella !!!

 

Koodarin ajatuksia ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa

Olen seurannut peruskoulun ohjelmoinnin opetuksen kehittymistä Suomessa vuodesta 2014, ja samalla olen työskennellyt koodarina omassa Dataseppä- yrityksessäni. Harrastukseksena olen pitänyt koodikoulua, koodikerhoja ja leirejä peruskoululaisille.

Julkisesti näkyvillä netissä ja somessa on ollut toimijoiden Koodikerho.fi, Kodarien ja Suomen koodikoulun kehittyminen. Datasepän koodikoulu pääsee myös hyville sijoille, kun kysytään Googlelta: ”mitä on koodaus”. Nämä toimijat lähtevät liikkeelle siitä, että koodauksen opettelu on kivaa ja sitä voi oppia helposti kuka tahansa.

Mutta mitä tehdään peruskouluissa. OPS2016 määrittelee tavoitteet ohjelmoinnin opetukselle. Ohjelmointia opetetaan ainakin osana matematiikkaa. Sitä emme vielä oikein tiedä, miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet ja toteutuvat. Keskustelua julkisuudessa on, että kaikissa kouluissa ei ohjelmointia vielä ole aloitettu. Koodarin näkökulmasta katsottuna Suomesta puuttuu yhteinen linja, miten tietotekniikan ja ohjelmoinnin opettamista pitäisi viedä eteenpäin peruskouluissa. Eivät opettajat yksin pysty hoitamaan tätä tietotekniikka-ohjelmointi casea, elleivät saa apuja yritysmaailmasta.

Hyvä koodari ei koodaa kaikkea alusta alkaen itse. Miksi emme siis ottaisi tässä tietotekniikka-ohjelmointi case:ssa mallit muualta maailmasta. Hyvä esimerkki on code.org yhteisö, jossa on mukana opetushenkilöstöä ja ohjelmistoalan asiantuntijoita. He ovatkin jo kehittäneet ja koekäyttäneet mm. Yhdysvalloissa omaa oppimisympäristöään. Tämä kyseinen ympäristö näyttää myös koodarin silmään siltä, että juuri näin minä haluaisin tietotekniikkaa ja ohjelmointia opetettavan myös Suomessa.

Ohjelmoinnin ja tietotekniikan perusteita alakoulussa (CS fundamentals):

Tietekniikan perusperiaatteita yläkoulussa (CS Principles) :

Tutkimusmatka tietotekniikkaan ja ohjelmointiin (CS Discoveries):

  1. ongelman ratkaisu (ilman tietokonetta)
  2. nettisovellusten kehitys
  3. animaatioiden ja pelien kehitys
  4. suunnittelu prosessi
  5. tiedon hallinta ja yhteisölllisyys
  6. laitteiden ohjelmointi

Nyt 2017, kun ohjelmointi OPS:n mukaan alkoi myös yläkoulussa, niin toivoisin siellä olevan mukana paljon elementtejä tästä CS discoveries- osiosta. Yllättäen ei ensimmäisenä listalla ole robotiikka, vaikka se kyllä mukana listassa onkin. Vaan liikkeelle lähdetään nettisovelluksista, animaatiosa ja peleistä. Tämä lienee hyvä järjestys, kun ajatellaan mitä nykynuoriso päivittäin tekee ja mikä heitä kiinnostaa!!

Tämän aiheen otin blogissani siksi esille, että itseäni on häirinnyt ajatus siitä, miten robotiikka tulee niin helposti esiin ohjelmoinnista puhuttaessa. Ohjelmointi ja tietotekniikka ei ole kuitenkaan pelkkää laitteiden ohjelmoimista. Ja samalla linjalla näyttävät olevan myös code.org yhteisön asiantuntijat.

Open ohjelmointi – Ilmaista koulutusta koodaukseen

Nyt näyttäisi olevan tarjolla ilmaista koulutusta koodaukseen opettajille, ja hyvä näin:
http://www.metropolia.fi/koulutukset/taydennyskoulutus/opetustoimi/open-ohjelmointi/

Tässä on valittu alakouluun Scratch- ohjelmointiympäristö ja yläkouluun Python. Ne ovat loistavia työkaluja sellaisille oppilaille ja opettajille, joita ohjelmointi todella kiinnostaa. Nämä molemmat ympäristöt kuitenkin edellyttävät, että opettaja myös itse perehtyy ohjelmointiin sillä tasolla, että osaa ym. ohjelmointiympäristöissä tehdä ohjelmia ja tehtäviä. Kurssin aikana tehdään paljon valmista materiaalia, mitä voi sitten tunneilla käyttää.  Loistavaa, että tällaisia kursseja järjestetään!!

Koodauksen opiskelu voi jollekulle kuitenkin olla haaste 🙂

Jos olet alakoulun ope, etkä ole innokas opiskelemaan koodausta, niin mielestäni voit silti pystyä opettamaan sitä. Ehkä et myöskään halua käyttää koodauksen oppituntien valmisteluun liikaa aikaa. Tällöin on vain otettava eri ympäristöt käyttöön, kuin Scratch tai Python.

Olen kokeillut alakoulussa code.org (=ilmainen) ja bomberbot- työkaluja (=lisenssi 1e/vuosi/oppilas):

  • Code.org on monipuolinen ja sisältää paljon myös tietokoneettomia tehtäviä. Tehtävät ovat itseohjautuvia, joten ohjelmointi ei tarvitse alussa olla opettajallekaan tuttua (sitä voi oppia samalla, kun oppilaatkin). Huono puoli on, ettei kaikkia mahdollisia tehtäviä ole välttämättä käännetty suomen kielelle.
  • Bomberbot on suomenkielinen ja sisältää myös tietokoneettomia tehtäviä. Hyvää on selkeät tuntisuunnitelmat ja arviot kunkin tehtävän kestolle. Opettajalle ja oppilaille on valmiit materiaalit kullekin oppitunnille ja ne ovat selkeitä.  Huonona puolena on maksullisuus, mutta sitä voi miettiä onko 1e/oppilas/vuosi paljon, jos itse säästää omaa aikaa tuntien valmistelusta.

Koodileirien tunnelmia 2017 – Raudaskylä

Datasepän koodikoulun koodileirit pidettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla Ylivieskan Raudaskylällä. Paikkana oli idyllinen Raudaskylän Kristillinen Opisto, joka nyt toista vuotta tarjosi koodileirejä osana kesän leiritoimintaansa. Opistolla on pitkä perinne musiikkileirien järjestämisestä – klassisesta popmusiikkiin ja puhallinmusiikkiin. Raudaskylä on noin 800 asukkaan kyläyhteisö Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieska- nimisessä kaupungissa. Kyläyhdistys on panostanut viihtyisän elinympäristön tarjoamiseen lapsille ja nuorille maaseudulla, joten  kylältä löytyy mm. ympärivuotisessa käytössä oleva lähiliikunta-alue parkour-puistoineen ja skoottausalueineen, unohtamatta leikkipuistoa ja mobiilisuunnistusta. Lähellä Opistoa on Kalajoki ja sen ylittävä jännittävä riippusilta ja lintutorni. Tämä ympäristö tarjosi mainiot puitteet myös koodileiriläisille.


Leiriläisen tekemä leirilogo

Pienten leiriläisten kanssa alkoivat koodileirit maanantaina. Innokkaita ja vilkkaita 7-9 vuotiaita saapui aamulla 12 leiriläistä Opiston infoon. Jännitys oli käsin kosketeltavaa, puheensorinaa ei juuri kuulunut. Muutamat näppäilivät älylaitteitaan. Koodiope johdatti leiriläiset koodausluokkaan, jossa aloitettiin tutustuminen toisiimme ja Rauski-roboon. Tunnelma vapautui nopeasti, kun porukka pääsi ohjailemaan robottia ja huomasi, ettei tässä mistään liian vaikeasta ole kyse. Parin päivän aikana ehdimme tutustua hieman koodauksen alkeisiin ja koodata omaa pelisovellustakin. Pääpaino oli kuitenkin kivassa koodausaiheisessa ajanvietteessä, ulkoilussa, hyvässä seurassa ja tietysti herkullisessa ruuassa. Koodiopelle leirin huipennus tuli viimeisellä välipala-tauolla, jossa leirin lähes nuorin kaveri kysyi: ”Onko tämä leiri taas ensi kesänä, Minä ainakin tulen tänne varmasti!!”

    

Keskiviikkona saapuivat isommat koodileiriläiset, eli 10-13 vuotiaat. Heissä oli mukana jo konkareitakin (=viime vuonna leirillä olleita). Ja muutama enemmänkin harrastuksena koodaillut. Jännitys infoon tullessa oli kuitenkin kova, koska olivathan he kaikki lähes outoja toisilleen. Rauski-robo laukaisi jälleen jännityksen, koska kyllähän robon ohjailu kaikilta onnistuu..
Päivien sisältö oli laadittu seuraavaksi:
1.pv code.org koodausta.
2.pv scratch koodausta.
3.pv scratch ja kodulab koodausta.
4.pv musiikkiohjelmointia.

Koodauksen välissä tietokoneettomia tehtäviä, kuten paperilennokin algoritmi, ja tietysti parkourausta läheisessä puistossa.

Sisällön valinta osoittautui mielekkääksi. Erilaisille tyypeille löytyi mieluista kokeilemista koodauksen parista. Ja vaikka jollakulla jostain osa-alueesta joillakin oli jo paljon kokemusta, niin hänkin sai kokeilla jotain uutta. Koodiope antoi aika vapaasti leiriläisen keskittyä omaan koodiprojektiinsa, jos hänellä sellainen oli mielessä. Mutta kaikki ainakin kokeilivat koodata kaikilla työkaluilla: code.org, scratch, kodulab, sonicpi.

Leirien parasta antia olivat kaverisuhteet, jota syntyi leiriläisten kesken. Koodiope pääsi näkemään sellaisten samanhenkisten pikkukoodareitten ystävyysuhteitten syntyä, joka luultavasti kestää pitkään jopa ihmisiän. Teen yhteenvetoa leirien sisällöstä ja niiden kehittämisestä kesän aikana. Mutta nyt on kiva jäädä kesäloman viettoon koodausopetuksesta!!

Syksyllä Datasepän koodikoulu tarjoaa uusia juttuja Ylivieska-Nivala-Sievi alueen pikkukoodareille. Jäädään odottamaan mitä ne ovat..

Kuumimmat ohjelmointikielet maailmalla

https://www.newtechnorthwest.com/discover-the-hottest-coding-languages-coding-meetups-in-seattle/

Jokin aika sitten julkaisin täällä linkin, jossa listattiin Suomen käytetyimpiä ohjelmointikieliä. Ei näytä kauas nakkaavan näistä vastaavista maailmalla käytetyistä.

  1. Python
  2. Java
  3. Javascript
  4. C#
  5. Ruby
  6. PHP

Omakohtaista työkokemusta on kaikista muista paitsi Ruby:sta. Mitä mieltä olette, olisiko se tutustumisen arvoinen ohjelmointikieli?
Onkohan Ruby nousussa?

Musiikkiohjelmointia alakoulussa – kevätlukukauden loppukevennys

Aikaisemmin keväällä törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin Mehackitin musiikkiohjelmoinnin tarjonnasta. Päätin pyytää lähikouluni 6. luokkalaiset testiryhmäksi, ja kokeilla, miten luonnistuu sen ikäisten kanssa biisien tekeminen.  Itsellänikään kun ei musiikillista taustaa ole.

Sonic PI on ohjelman nimi, jolla ohjelmoidaan elektronista musiikkia. Se on ilmainen työkalu, ja sen saa ladattua netistä. Ohjelman voi asentaa mm. Mac, Window, Linux- tietokoneille. Me käytimme muutaman vuoden vanhoja Windows 7 tietokoneita. Asennukseen tarvittiin Admin- tunnukset. Sujuvasti toimi Sonic PI, vaikkei tietokoneet todellakana mitään ”tykkejä” olleet.

Sonic PI:ssä kyse ei ole enää visuaalisesti ohjelmoinnista, vaan koodi kirjoitetaan perinteisellä tavalla (=tekstinä) ohjelmaksi eli biisiksi. Mehackitin sivuilla on hyvät ohjeet Sonic PI:llä ohjelmointiin ja paljon valmiita esimerkkejä, joita muokkaamalla pääsee pitkälle. Päätin kuitenkin hieman supistaa ja yksinkertaistaa ohjeita, koska aikaa oli käytössämme vain kaksi tuntia ja kyseessä nuoremmat opiskelijat, kuin on Mehackitin ohjeen kohderyhmä (=K13). Tästä löytyy linkki ohjeisiin, joiden avulla me teimme biisejä:
https://raudaskoskenkoodikerho.wordpress.com/2017/05/25/musiikkiohjelmoinnin-tehtavia-sonic-pi/

Pari tuntia hurahti vähän liiankin äkkiä. Paljon saimme kuitenkin aikaa, jokainen viriteltyä ainakin: rumpubiitin ja bassoraidan. Päämelodia jäi ajanpuutteen takia osalta tekemättä, mutta mukava ja toivottavasti mieleenpainuva ohjelmointikokemus saatiin!! Innokkaimmat nauhoittivat ja tallensivat tekemänsä biisin, jotta pääsevät esittämään sen myös kotona.

Edellytys sille, että näinkin paljon saatiin aikaan parissa tunnissa, oli copy-paste toiminnon hallinta. Se käytiin ensin yhdessä läpi, koska:
Koodausvinkki numero yksi:
Koodatessa tarvii normaalitilanteessa vain vähän kirjoittaa tekstiä. Yleensä riittää, kun osaa kopioida koodia paikasta toiseen ja tehdä siihen tarvittavat muutokset.”

Voin suositella tämän tyyppistä kokeilua ohjelmoinnin oppitunnille 5. tai 6. luokan keväälle loppukevennyksenä. Ei vaadi pitkää perehtymistä opettajaltakaan.
Päivän tärkein anti ja tavoite oli, että ohjelmointia voidaan hyödyntää aika laaja-alaisesti 🙂